perjantai 22. elokuuta 2014

Ultraus, Ovitrelle, Letrozole, toisenlaiset äidit, mitä näitä nyt oli?

Tänään on ollut jännittävä päivä! Meillä oli varattuna aika ultraan jossa tarkistetaan kuinka Letrozole on toiminut, vai onko? Ainakin minä olen saanut huomata ne kuuluisat sivuvaikutukset, kuten ohimennen mainitsinkin aikaisemmassa kirjoituksessa, joten uskoin että JOTAIN on varmasti tapahtunut. Vaimon mukaan on ollut vahvoja ovulaatiokipuja ajoittain, joten lupaavalta vaikuttaa.

Tuttuun tapaan lähdimme jo hyvissä ajoin liikenteeseen, ettemme vaan myöhästyisi aamuruuhkan takia. Sama kuvio toistui, ilmoittautuminen, kahvit, hätäpissat ja Varilan huoneeseen.
Siirryimme samantien hoitohuoneen puolelle, ja koska olimme ensimmäisiä asiakkaita, koneet olivat vielä suljettuna.
Ultrauslaitteen käynnistyminen tuntui kestävän pienen ikuisuuden, ja seurasimme molemmat kärsimättöminä latausprosentteja.
Vihdoin kone oli valmis käytettäväksi, ja melkeinpä samantien Varila bongasi johtofollikkelin oikealta puolelta. Follin mitat olivat jo hyvät, mutta tukeakseen vielä sen kehitystä ja saamaan täydellisen ajoituksen inssille, päädyimme ottamaan avuksi vielä Ovitrelle pistoksen.
Olin aikaisemmin lueskellut lukuisista blogeista irrotuspiikeistä, joten tiesin suurinpiirtein kuinka homma periaatteessa toimii, ja olin sitä osannutkin odottaa.
Käytännössä en sitten tiennyt ollenkaan miten tulee pistää, koska, paljonko jne, joten pienenpieni paniikin poikanen saattoi hiipiä takaraivoon. Piikillä pistäminen itsessäänkin jännitti jo kovasti, vaikka onhan minullakin kokemusta lävistyksistä ja tatuoinneista.
Kun olimme saaneet resepti-asiat ja muut hoidettua pois alta, koitti se, mitä varten olimme tulleetkin;
Inseminaation päiväksi rapsahti ensiviikon Tiistai klo 10.00 !
Onneksi jäämme tänään kesälomalle, niin ei tarvitse stressata työasioita kun H-hetki koittaa, vaan voimme rauhassa mennä kotiin lepäämään. Tiedän, että inssin jälkeen ei tarvitse maata tai varoa vaan voi lähteä melkeinpä samantien liikkeelle, mutta tämä on niin jännittävä asia, emme halua ottaa turhia riskejä.

Menimme vielä kätilön juttusille, joka näytti meille Ovitrellen käytön, pistämisen, neulan laiton ja annostuksen määrittämisen. Sillä hetkellä homma näytti hyvinkin yksinkertaiselta, ja lähdimme metsästämään lääkettä apteekista, joka olikin ihan oma lukunsa!

Ajoimme omaan kaupunginosaamme, jossa on useampiakin isompia apteekkeja, joten menimme summamutikassa yhteen niistä. Nopea käynti tiskillä - Ei oo. Ok, ei muutakun seuraavaan..
Loppujenlopuksi saimme Ovitrellen hankittua, hintaa piikille tuli 50€.

Vaimoni pitää pistää Ovitrellea kolmena päivänä peräkkäin, ja siitä seuraavana kaikki loput, joka siis käynnistää irtoamisen.
Minä pistin kynän toimintakuntoon, ja desinfioinnin jälkeen oli itse pistäminen. Neula oli ohuen ohut, ja kuulemma pistäminen ei tuntunut juuri miltään. Totuuden nimissä molemmilla oli pienehkö paniikki juuri ennen pistämistä, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Huomenna homma menee jo toivottavasti varmemmin ottein.

Vilkkaan mielikuvituksen omaavana menin taas asioiden edelle, ja selailin hieman vauvojen sänkyjä, vaatteita ja muuta tavaraa. En tiedä tällä hetkellä mitään suloisempaa kuin pienen pienet vauvan vaatteet <3
Pohdin myös paljon kuinka mahdollisesta raskaudesta tulisi kertoa, koska ja kenelle, miten ja minkälaista suhtautumista saataisiin osaksemme. Lapsethan on maailman ihanimpia ja onnellisimpia asioita, mutta kuitenkin pohdin mahdollisia negatiivisia reaktioita lähipiiriltä. Vaikka toisaalta, turhaahan sitä on vielä miettiä kun ei tässä olla vielä raskaanakaan.


Lopuksi pika-analyysi tällä viikolla alkaneesta Toisenlaiset Äidit- ohjelmasta; Aikalailla samalla kaavalla tehty kuin muutkin vastaavat ohjelmat, mutta tottakai viimeistään vauvan syntymähetki sai herkistymään. Jakson laitosnuori-paria ei käy kateeksi; mies huitelee ties missä, on vastuuton ja selvästi epäkypsä perhe-elämään. Nuori nainen kuitenkin vaikuttaa ihan fiksulta ja tulee varmasti pärjäämään lasten kanssa itsekseenkin, jos tarve vaatii. Tälläisinä hetkinä olen entistäkin onnellisempi hyvästä parisuhteestamme, jossa tiedän toisen tukevan kaikessa, aina.

Kauppareissun päätteeksi sain vielä tulevan vuosipäivämme johdosta ihanat yksinkertaisen tyylikkäät korvakorut vaimoltani. Rakastan sinua vuosi vuodelta kokoajan enemmän!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti