Vaimolle määrättyä Letrozole stadaa on nyt syöty useampi päivä, ja vaikka lääkäri sanoi ettei sen käyttöä juuri huomaa, niin itse olen kyllä huomannut muutamiakin lääkkeestä tulleita "oireita".
Huomattavin ero on se, että kumppanini on melko herkässä tilassa kokoajan, pienetkin asiat saavat hänellä silmät nyt kostumaan, joka ei ole aivan tavanomaista hänelle.
Myöskin pienet huomautukset esimerkiksi siivoamisesta saavat naaman kurttuun. Pientä esimakua siis tulevasta :)
Koitin kysellä hänen omia tuntojaan lääkkeestä, ja kuulemma pientä nippailun tuntua esiintyy ajoittain, ja nännit ovat olleet pystyssä kokoajan tänään.
Muunlaista kommenttia lääkkeestä en osaa siis vielä antaa, mutta perjantain ultran jälkeen ollaan taas vähän viisaampia.
Lääkärissä käydessämme otimme mukaan muutamia esitteitä koskien sateenkaariperheitä, ja tarkemmin selailtuani tulin siihen tulokseen, ettei niissä ollut meille juurikaan mitään uutta. Me olemme mielestäni aivan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, eikä meitä ole juuri kiinnostanut yhdistystoiminta, mitä esimerkiksi sateenkaariperheet ry tarjoaa.
Emme ole epäsosiaalisia, mutta en koe meidän jutuksi mennä mihinkään perheleireille tai parisuhteen lujitus kursseille.
Olen varmaan outo, mutta karsastan muutenkin termiä sateenkaariperhe. Eikö pelkkä Perhe riittäisi? Inhoan kaikenlaista lokerointia, joka luo vain ennakkoluuloja ja epäimartelevia mielikuvia.
Pakko kuitenkin sanoa että on hienoa ja pelkästään hyvä asia, että löytyy taho joka ajaa "meidän" asioita ja järjestää koulutusta, sekä yhteisöllistä toimintaa sitä kaipaaville.
Mieli voi tietysti muuttua matkan edetessä, koskaan ei voi sanoa ei koskaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti